19.01.2012

Hannu Rautkallion Tapaus Raoul Wallenberg on taas hyvin ajankohtainen

Helsingin Sanomat 18. tammikuuta 2012

Ruotsi avaa taas tutkinnan  Wallenbergin kohtalosta

Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt piti tiistaina puheen Unkarin kansallismuseossa Budapestissa, jossa on esillä juhlanäyttely Raoul Wallenbergista.

Ruotsi käynnistää uuden tutkinnan ruotsalaisdiplomaatti Raoul Wallenbergin kohtalon selvittämiseksi.

Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt on pyytänyt viranomaisia selvittämään, löytyykö Wallenbergin kohtalosta uutta tietoa.

”Meillä ei saa silti olla liian suuria ennakko-odotuksia tuloksista”, Bildt sanoo Dagens Nyheter -lehdelle.

Wallenbergin syntymästä on tänä vuonna tullut kuluneeksi sata vuotta. Hän pelasti toisen maailmansodan aikaan Unkarissa tuhansia juutalaisia natseilta. Neuvostoliiton punainen armeija pidätti Wallenbergin Unkarissa 1945.

Uutta tutkintaa Moskovassa johtaa suurlähettiläs Hans Magnusson, joka johti kymmenen vuoden ajan asiaa selvittänyttä ruotsalais-venäläistä komiteaa.

Aiemman tutkinnan yhteydessä Venäjä paljasti, että Wallenberg teloitettiin moskovalaisvankilassa 1947. Maa ei ole kuitenkaan tarjonnut asiasta pitäviä todisteita.

Bildtin mukaan Venäjällä on yhä ihmisiä, jotka ovat kertoneet vaienneensa tutkinnassa.

Magnussonin mukaan etenkin tulkit ja kuulustelijat eivät kertoneet kaikkea.

”Stalinin painostava hallinto oli aivopessyt nämä ihmiset”, hän arvioi.

Hannu Rautkallion kirjassa asiasta tarkemmin. Kirjan voit hankkia verkkokaupastamme tästä linkistä.

Hannu Rautkallio: Tapaus Raoul Wallenberg (Paasilinna, 2009)

Raoul Gustaf Wallenberg (1912-?) oli ruotsalainen liikemies, jonka Yhdysvaltojen tiedustelu rekrytoi vuonna 1944 Unkariin humanitaariseen työhön. Wallenberg esiintyi siellä ruotsalaisena diplomaattina. Hän katosi Budapestissä neuvostojoukkojen valtauksen jälkeen 17.1.1945. Neuvostoliitto oli edellisenä päivänä ilmoittanut hänen haltuunotostaan Ruotsille, joka vaikeni.

Raoul Wallenbergin vieläkin selvittämättömään kohtaloon oli kietoutunut monia poliittisia, taloudellisia ja humanitaarisia etuja, joita jakoivat kaikki hänen kohtalostaan vuosikymmenet vaienneet osapuolet: Ruotsi, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto. Kun Neuvostoliitto viimein vuoden 1957 alussa ilmoitti hänen kuolemastaan, oli suomalaisilla diplomaateilla Ruotsissa yllättävä osuus ilmoitukseen johtaneissa KGB-vetoisissa yhteyksissä. Neuvostoliiton hajottua Moskovan arkistojen asiakirjat kyseenalaistivat Wallenbergin kuolemaa koskevan ilmoituksen.

Hannu Rautkallio on vuosien ajan koonnut Raoul Wallenbergin kohtaloa koskevia aineistoja Ruotsin, Yhdysvaltojen, Saksan ja Venäjän arkistoista. Hän tuo esille myös uutta häkellyttävää tietoa Ruotsin ja natsi-Saksan tiiviistä taloudellisista suhteista, joita Wallenbergien mahtisuku oli keskeisesti ohjaamassa ja hyötymästä niiden tuloksista.

Tässä kirjassa kysytään ja vastataan, miksi Ruotsi unohti Raoul Wallenbergin vuosikymmeniksi? Miksi amerikkalaiset vaikenivat hänestä? Miksi Neuvostoliitto vangitsi hänet? Mitkä hänen todelliset tehtävänsä olivat?

« Takaisin