03.10.2013

Narinkkatorilta Kiestingin mottiin – Juutalaisten pitkä taival tasavertaisiksi suomalaisiksi

Samuli SkurnikSuomenjuutalaisten matka maahanmuuttajista tasavertaisiksi kansalaisiksi on ollut pitkä ja usein kivinen. Samuli Skurnikin teos Narinkkatorilta Kiestingin mottiin – Juutalaissuvun selviytymistarina (Paasilinna) kuvaa yhden suvun kolmen sukupolven kokemusten kautta, miten pakkoyrittäjänä toimineista rättikauppiaan pojista tuli toisesta aikansa penttikouri, toisesta konkurssiyrittäjä. Kolmannen sukupolven Skurnikille saksalaiset myönsivät sotasankaruudesta rautaristin, josta tämä kolmen muun tapaan juutalaisena kieltäytyi.

”Lepää rauhassa Sinä rehti, hyvä juutalainen ja kunnon Suomen kansalainen synnyinmaasi povessa.” – Moses Skurnikin muistokirjoitus, Santeri Jacobsson, 1934

Skurnikin suvun tarinat kietoutuvat Suomen historian avaintapahtumien ympärille, niin sodan kuin rauhan aikana. Teos on sukutarinan ohella myös tutkimus, joka lisää yhdeltä tärkeältä osalta yleisemminkin tietoamme yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvan Suomen menneisyydestä. Teos kuvaa Suomeen 1800-luvun puolivälissä muuttaneen juutalaisen perheen pitkää, sukupolvia kestänyttä haastavaa taivalta kohti tasavertaista asemaa. Näinä vuosikymmeninä sen edustajia on ehtinyt kulkea narinkkatorin rättikauppiaista Helsingin ydinkeskustan muotikauppiaiksi ja pörssisalia hallinneeksi maan johtavaksi osakesijoittajaksi, ”pörssimatadoriksi” ja 1910-luvun penttikouriksi sekä Vienan Karjalan korpiin Kiestingin motin sotasankariksi ja sieltä viimein Ouluun, kaupungin ainoaksi kokovartalolääkäri Kurnikiksi.

Leo SkurnikSuvun penttikouri, lento-onnettomuudessa Keski-Euroopassa 1930-luvulla menehtynyt Moses Skurnik oli paitsi menestyvä liikemies, myös runsaskätinen juutalaisyhteisön tukija. Hän muun muassa lahjoitti kokonaisen kiinteistön Kruununhaasta juutalaisten sairaalaa varten. Hänen veljenpoikansa Leo Skurnikin ura Helsingin yliopistolla lupaava tiedemiehen ura tyssäsi 1930-luvulla päätään nostaneeseen antisemitismiin. Saksalaiset myönsivät hänelle myöhemmin rautaristin, josta hän juutalaisena Maxin veli Leo Jakobssonin tapaan kieltäytyi. Kenraali Hjalmar Siilasvuo kertoi sotilaslääkäri Skurnikin sanamuodoltaan värikkäästä kieltäytymisestä saksalaisille, jotka vaativat juutalaista luovutettavaksi rangaistavaksi. Siilasvuo vastasi: ”En kai minä teille parasta lääkäriäni luovuta.”

Narinkkatorilta Kiestingin mottiin kuvaa paitsi Skurnikin tsaarin aikana maahamme Venäjän armeijassa pakkosiirretyn ja täällä ”pakkoyrittäjyyteen” ajautuneen kantonistisuvun selvitymistarinan, se antaa myös itsenäistyvän Suomen talous- ja kulttuurihistoriaa uutta sisältöä ja eloa.

 

Narinkkatorilta Kiestingin mottiinLisätiedot ja kansikuva:
http://paasilinna.fi/kirjat/narinkkatorilta-kiestingin-mottiin-juutalaissuvun-selviytymistarina/

Lukunäyte (taitto-pdf sivuista 3-17)
http://paasilinna.fi/wp-content/uploads/2013/09/NarinkkatoriltaKiestinginMottiin_3-17.pdf
Tekijä Samuli Skurnikin esittely ja kuva:

http://paasilinna.fi/kirjailijat/samuli-skurnik/

Haastattelu- ja lehdistökappalepyynnöt:
Kustannuspäällikkö Jan Erola / jan.erola@paasilinna.fi / 040 5064612

« Takaisin