26.09.2013

Suomensyöjä Otto Wille Kuusinen oli selviytyjä

KSSNT 1. sessiaKremlin muuriin haudattu Otto Wille Kuusinen on toisten mielestä maanpetturi, toisten mielestä sankari.  Antero Uiton Suomensyöjä Otto Wille Kuusinen (Paasilinna) kuvaa vaatimattomista oloista nousseen miehen radikalisoitumista, nousua Neuvostoliiton valtaeliittiin ja Suomen mahdolliseksi nukkehallitsijaksi. Vaikka Kuusisella oli suuria vastoinkäymisiä perhe-elämässään ja vallankumoustaisteluissa, Uiton mukaan Stalinin puhdistuksista hengissä säilynyt Kuusinen oli ennen kaikkea selviytyjä.

”Me sydämestämme toivomme sosialistista yhteiskuntaa ja Euroopan proletaarista vallankumousta”, O.W. Kuusinen totesi syksyllä 1917 tavattuaan Suomessa piileskelleen Leninin. Hän vaikuttui kohtaamisesta ja radikalisoitui ja jäi Suomen sisällissodan jälkeen Neuvosto-Venäjälle.
Hänen onnistui nousta keskeiseen asemaan Kremlissä ja mikä tärkeintä selviytyä Stalinin puhdistuksista, joissa moni muu suomalaiskommunisti sai surmansa. Suomessa hänet muistetaan parhaiten talvisodan syttymisen jälkeen perustetusta Terijoen hallituksesta, valloittamista vaille jääneen Suomen nukkehallinnosta.
OWK-julkistaminen-Antero-Uitto”Kas vain, kuinka jyrkkä minä olin”, Otto Wille Kuusinen muisteli nuoruuttaan 70-vuotiaana.
Antero Uiton Suomensyöjä Otto Wille Kuusinen on kylmän sodan jälkeen ensimmäinen Suomessa julkaistu elämäkerta Kuusisesta.
Nimensä mukaisesti teos keskittyy erityisesti Kuusisen Suomensyöjä-vuosiin, ajanjaksoon, jolloin hän ajoi sosialistista vallankumousta Suomeen ja mahdollisimman läheistä yhteiseloa Neuvostoliiton kanssa.
Hruštševin aikana iäkäs Kuusinen luopui viimein jopa proletariaatin diktatuuri -tavoitteesta.
Hänen elämänsä normalisoitui, ja hän saattoi vetäytyä turvallisesti jälleen ideologisiin askarointeihin. Kuusinen pääsi lopulta haudan lepoon Kremlin muuriin vuonna 1964. Arkunkantajina toimivat Leonid Breznev, Nikolai Podgornyi ja Aleksei Kosygin.
”Kuusinen oli harvinaislaatuinen suomalainen kommunistiemigrantti Neuvostoliitossa, sillä hän jäi Stalinin kaudelta henkiin”, Antero Uitto muistuttaa. Kuusisella oli suuria vastoinkäymisiä perhe-elämässään, eikä hänen elämäntyönsä sosialistisen vallankumouksen eteen Suomessa lopulta tuottanut hedelmää. ”Ensisijaisesti häntä pidetään suomalaisena maanpetturina, mutta joidenkin piirissä työväenluokan sinnikkäänä sankarina. Etupäässä Kuusinen oli kuitenkin selviytyjä”, Uitto arvio.

Antero UittoAntero Uitto (s. 1944) on sotahistoriaan ja Neuvostoliittoon keskittynyt tietokirjailija ja bibliofiili. Uitto on toimittanut salanimellä Antero Kautto teokset Stalinin istunnot ja Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 sekä omalla nimellään teokset Talvisota puna-armeijan silmin ja Punalaivaston väyläoppaat Haminasta Hankoon 1954-1988 sekä uudistetun ja laajennetun painoksen Puna-armeijan marssioppaasta. Yhdessä Carl-Fredrik Geustin kanssa hän on kirjoittanut ja toimittanut teokset Mannerheim-linja – Talvisodan legenda sekä Hanko toisessa maailmansodassa.

Suomensyöjä Otto Wille KuusinenLisätietoja, tarkka sisällysluettelo sekä kirjankansi:

http://paasilinna.fi/kirjat/suomensyoja-otto-wille-kuusinen/

Haastattelu- ja lehdistökappalepyynnöt:
Kustannuspäällikkö Jan Erola / jan.erola@paasilinna.fi / 040 5064612

« Takaisin