12.03.2014

Väyrysen uutuusteos herättää tuoretta keskustelua lähihistoriasta

Väyrynen-by-Jan-Erola-Vapaa-edPaavo Väyrynen vetää teoksessaan Suomen linja (Paasilinna) kaaria maamme varhaisesta historiasta kauas tulevaisuuteen. Hän kiinnittää erityistä huomiota Suomen linjan kannalta ratkaisevan tärkeisiin tapahtumiin, kuten vuoden 1982 presidentinvaaleihin, vuoden 1987 hallitusratkaisuun, vuoden 1994 presidentinvaaleihin sekä maamme liittymiseen Euroopan unioniin ja euroalueeseen. Kirja tuo myös uutta valoa vuoden 2012 presidentinvaalien ratkaisuvaiheisiin.

Suomen linjan Väyrynen ankkuroi aatteellisesti Santeri Alkioon, joka loi jo 100 vuotta sitten ihmisyysaatteeseen perustuvan vaihtoehdon teollistuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan kehitykselle. Alkion ajatukset tarjoavat kestävän perustan myös ihmiskunnan, Euroopan ja Suomen tulevaisuudelle.

Käytännön politiikassa tiukinta suuntataistelua on käyty Urho Kekkosen johtaman keskustan ja Väinö Tannerin johtamien sosialidemokraattien välillä. Molempien edustamat sisä- ja ulkopoliittiset perinteet nojautuvat itsenäisyytemme alkuvaiheisiin, ja ne vaikuttavat edelleen nykyisten ja tulevien poliitikkojen toimintaan.

1970-luvun alusta alkaen Suomen linjasta taistelivat Mauno Koivisto ja Paavo Väyrynen. Koivisto voitti ja siirsi Suomen Kekkosen linjalta omalleen, jonka juuret ovat tannerilaisessa sosialidemokratiassa. Suomi liittyi Euroopan unioniin ja euroalueeseen. Vuonna 2001 Koivisto kirjassaan ”Venäjän idea” kauhisteli sitä, millaiseen kehitykseen hänen jättämänsä poliittinen perintö oli johtanut.

”En halua lukea kirjani arvioinneista, että hyökkään rajusti Mauno Koivistoa vastaan”, Väyrynen kirjoittaa. ”En hyökkää. Minulla ei ole mitään häntä vastaan. Tosiasiat vain antavat hänen toiminnastaan aivan toisenlaisen käsityksen kuin hän on itse pyrkinyt siitä antamaan. Uskon, että joudun vielä Koivistoa puolustamaan, kun keskustelu hänen toiminnastaan toden teolla käynnistyy.”
Väyrynen toivoo, että tämä teos auttaa lukijoita havaitsemaan, kuinka perinteet ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat myös tulevaisuudessa Suomen linjan muotoutumiseen. ”Teokseni toinen tärkeä anti on uskoakseni se, että olen tullut työssäni läpivalaisseeksi Urho Kekkosen pitkän presidenttikauden jälkeen koettuja Suomen poliittisen elämän tapahtumia”, Väyrynen toteaa. Niistä julkisuuteen ja tähänastiseen historiankirjoitukseen syntynyt kuva on Väyrysen mukaan aika tavalla vääristynyt.

”Olisikohan objektiivisuutta tavoittelevien historiantutkijoiden vähitellen aika tarttua Urho Kekkosen jälkeiseen aikakauteen”, Väyrynen kysyy. ”Toivon, että kirjani virittelee tuoretta keskustelua maamme lähihistoriasta. Vielä tärkeämpää on saada aikaan pohdintaa tulevaisuutemme vaihtoehdoista, jotka ankkuroituvat sekä nykyaikaan että maamme kaukaiseenkin menneisyyteen.”

PaavoVayrynen_Suomen_linja-FINHaastattelu- & lehdistökappalepyynnöt:  Viestintäpäällikkö Jan Erola / jan.erola@paasilinna.fi / 040 5064612
Lisätietoja & kansikuva: http://paasilinna.fi/kirjat/suomen-linja/

« Takaisin