Risto Hauvonen

Koivisto Kekkosta kaatamassa

Demokraatti kirjoitti 4.11.2015:

”Terapeuttinen kirja aikalaisille – Kekkonen itse yritti pyristellä raskaasta virastaan eroon useasti – turhaan. Mutta sitten tuli pääministeri Mauno Koivisto (sd.) ja lopetti leikin.

Hauvosen teos on tosiaankin kirja kaikille lähihistoriasta kiinnostuneille.”

 

VALLAN VAIHTUMINEN 1981-1982 oli jälkikäteen arvioiden vähintäänkin merkillinen. Taistelu presidentin virasta karkasi kabineteista ja muuttui melkein suoraksi kansanvaaliksi. Tulosta sen ajan politiikan toimijat – eivät myöskään julkisen sanan edustajat – osanneet ennakoida.

VTT Risto Hauvonen kuvaa aikalaisten, tiedotusvälineiden ja tutkijoiden näkemänä tämän valtataistelun. Kekkosen kauden piti jatkua aina vuoden 1984 jälkeen ja olisi jatkunutkin, ellei sairaus olisi Kekkosta nujertanut.

Suomen ja Neuvostoliiton vuonna 1944 syntynyt keskinäinen poliittinen riippuvuus murtui niin, että mukautuja tällä kertaa olikin yllättäen Neuvostoliitto. Moskovan suosikki ei tullut valituksi Suomen tasavallan presidentiksi, ei edes keskustan presidenttiehdokkaaksi.

Kekkosen vanhuuden vaivat eivät aikanaan olleet yleisessä tiedossa. Niiden salaaminen oli sekin poliittista toimintaa, jolla oli vaikutuksia vallan vaihdokseen ja sen aikatauluun. Myöhempi tutkimus on todentanut, että presidentin kanslia kävi viivytystaistelua lehdistöä vastaan parhaaseen neuvostotyyliin.

Moneen suuntaan avautuva teos on kelpo ruumiinavaus ajasta, jolloin asiat riitelivät, mutta miehet vielä enemmän. Kirja on herkkupala lähihistorian harrastajalle.