Anssi Sinnemäki

Vastakirja – eli miten lapset syövät vallankumouksensa

Kaikki alkoi päiväkirjasta, kunnes hanke karkasi käsistä niin että syntyi sekoitus, johon on risteytetty paitsi päiväkirjaa myös muistelmaa ja arvostelmaa, pakinaa ja jopa kinaa. Tekstien lähtökohtana on päivänkohtainen virike, useimmissa tapauksissa sellaisenaan. Aloituspäivä on 18. syyskuuta 2008, takarajana kevättalvi 2010. Enimmäkseen tekstit etenevät kronologisesti. Anssi Sinnemäki on kuitenkin käsitellyt tekstejä myös jälkikäteen, editoinut ja lisännyt, kehitellyt niitä esseen tai pakinan suuntaan.

Kirja on havainnoiva ja älykäs katsaus viime aikojen kulttuuripolitiikkaan ja moniin tapahtumiin erinomaisen sanankäyttäjän näkökulmasta. Kirjassa on paljon kaivattua puruvastusta.

Kaiken markkinarihkaman, viihteen ja kvasitieteen seassa Sinnemäen kirja edustaa mielenkiintoista uutta genreä: ei pompöösiä muistelua, vaan ilmavaa esseistiikkaa, jossa kirjoittaja antaa ajatuksensa virrata ja palmikoi muistojensa sekaan kulttuuri – ja aikalaishistoriaa ja –kritiikkiä. Kirja on samalla historiankirjoitusta ja päiväkohtaista raportointia. Aika vahvasti esiin nousee muun menneen seasta taistolaisuus, sen kritiikki mutta myös itsekritiikki. Moni-ilmeisessä, tyylikkäässä ja hyvin kirjoitetussa tekstissä on todistusvoimaa.

Mediassa