Lasse Erola

Olympialaisten outoja tapauksia

Jos ruotsalaisia ja norjalaisia olisi kuunneltu, talviolympialaisia ei ehkä olisi alettu järjestää koskaan. Helsingin kesäkisojen olympiatulta sytyttämään matkalla ollut Paavo Nurmi oli vähällä jäädä stadionin ulkopuolelle, kiitos virkaintoisen poliisin tiesulun.

Miksi Hemmo Silvennoinen joutui joukkuetovereittensa pahoinpitelemäksi kisoja edeltävänä iltana Cortinassa 1956 ja menetti mielestään varman mäkihyppykullan? Miksi amerikkalainen Carl Lewis hautasi 100 metrin kultamitalinsa maahan? Kuka muu suomalaisjuoksija kuin Lasse Virén on kaaduttuaan voittanut olympiakultaa?

Olympialaisten talvi- ja kesäkisojen historia on täynnä uskomattomia sattumuksia. Ihailtujen urheilusaavutusten takaa löytyy usein erikoisia, dramaattisia, jopa uskomattomia tarinoita.

Tämän kirja on myös runsaasti talvikisatarinoita sisältävä, täysin uudistettu laitos yksin kesäkisoihin keskittyneestä Lasse Erolan teoksesta Omituiset olympialaiset – kesäkisojen erikoisia sattumuksia.

Maistiainen:

KALLIIT TEKOHAMPAAT

Norja hallitsi 4 x 10 kilometrin viestinhiihdon alkuosuuksia Garmisch-Partenkircenin talviolympialaisissa vuonna 1936. Kun Suomen joukkueen ankkuri Kalle Jalkasen pääsi matkaan, Norjalla oli minuutin 23 sekunnin etumatka. Kerrotaan, että norjalaiset lehtimiehet sähköttivät silloin jo kotiin, että peli on selvä, kultamitali on meidän!

Kalle Jalkanen oli eri mieltä. Jo ensimmäisellä kilometrillä hän tavoitti Norjan ankkuria Bjarne Iverseniä 17 sekuntia, toisella kuusi ja kolmannella peräti 20. Noustessaan reitin korkeimmalla kohdalle vähän ennen puolimatkaa kaksikko oli jo yhdessä.

Raskaan nousun jälkeen alkoi palauttava lasku. Jalkanen sylkäisi ladun varteen – ja samalla lensivät tekohampaat hänen suustaan.

Tekohampaat eivät olleet mikään pikkujuttu. Ne maksoivat Jalkasen kaltaisen työmiehen kahden kuukauden palkan. Ei niitä voinut metsään jättää. Jalkanen pysähtyi, kiipesi rinnettä takaisin, löysi tekohampaansa, pani ne taskuunsa ja lähti uudelleen matkaan. Iversen oli jo taas kadonnut.

Jalkasen takaa-ajo on ehkä suomalaisen hiihtohistorian dramaattisin ja komein. Hän oli päättänyt, että ei luovuta. ”Ajattelin, kun oli oikein vaikeaa ja poltti, että varmasti ovat kotimaassa iloisia, jos voitan”, hän muisteli jälkeenpäin.

Jalkanen hiihti raivokkaasti, tavoitti norjalaisen uudelleen ja ohitti hänet ennen kuin miehet tulivat maalialueelle.

Viestin kultamitali oli ainoa, jonka Suomi Garmisch-Partenkirchenin olympiakisoista sai.

Kotimaassa oltiin iloisia.

 

Mediassa

Uutiset

04.02.2014

Olympialadulle pudonneet tekohampaat ja muita hauskoja kisatarinoita